Saatiin uusi merkintätavan täsmennys ei-kaupalliseen sisällöntuottamiseen, joka koskee myös kirjojen arvostelukappaleita. Siihen tulee merkitä "mainos/saatu". Tähän ei ole sanomista; kerran tämä on näin päätetty niin tyydyn siihen ja olen hyvilläni, että asiaa katsottiin uudelleen myös meidän kannaltamme.
Mutta mietin tätä mainosasiaa arvostelukappaleiden näkökulmasta. Minun on ollut vaikea nähdä lukupäiväkirjaani mainosmielessä, koska luen joka tapauksessa koko ajan ja esittelemäni kirjat ovat niitä, jotka lukisin joka tapauksessa (ehkä muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta).
Näkisin niin, että kustantajan saama hyöty minun tapauksessani on ajantasainen näkyvyys. Jos lainaisin kirjat kirjastosta tai ostaisin itselleni, niistä vain harva olisi esillä tililläni silloin, kun kirja on vielä uutuushyllyssä. (Enkä toki ehdi tai välttämättä haluakaan lukea kaikkea välittömästi saatuani.)
Kuitenkaan itse arvioon se ei vaikuta. Jos en tykkäisi kirjasta, en kirjoittaisi siitä muutenkaan jyrkän negatiivisesti, koska lukukokemus on aina ihmisen oma. (Korkeintaan jätän kokonaan esittelemättä - joskus näin teenkin.) Jos kehun jotain koska pidän siitä, tekisin saman olinpa ostanut, lainannut tai saanut kirjan.
Nyt vuoden alusta on kuitenkin tullut pieni muutos siihen, voinko pitää itseäni myös jollain tapaa "mainostajana", koska Otava pyysi lisätä minut vaikuttajalistalleen ja on lähettänyt kirjoja nyt erikseen ilmoittamatta ja itse pyytämättäni. Pääsin myös Into Kustannuksen kirjavaikuttajaksi ja heiltä olen saanut samaten heidän valitsemiaan kirjoja luettavaksi ja kuunneltavaksi. Myös S&S -kustantamo lähettää satunnaisesti kirjoja kysymättä erikseen. Ja lisäksi olen saanut pieniltä kustantamoilta tai kirjailijoilta suoraan pyyntöjä, kiinnostaako heidän kirjansa. Jos kiinnostaa, olen luonnollisesti ottanut ilolla vastaan. Mutta näiden mainitsemieni osalta koen, että asemani on kuitenkin hieman erilainen kuin jos itse kiinnostun kirjasta ja pyydän arvostelukappaletta. (Täytyy muistaa myös se, että aina ei tietenkään saa, vaikka pyytäisikin. Nykyään kyllä aikaisempaa useammin olen saanutkin.)
Kuitenkaan toistaiseksi koko kirjagram-aikanani en ole saanut kuin pari kirjaa, joita en olisi lukenut joka tapauksessa, ja nekin olen lukenut ihan mielelläni. On ollut ilo voida poistaa kirjoja kirjaston varauslistalta, kun olen saanutkin sen nopeammin luettavakseni näin. Rahallista hyötyä en ole saanut, sillä jokainen tietänee, kuinka kirjan nopeasti jälleenmyyntiarvo laskee. Jos jonkun kirjan olen toisinaan myynyt eteenpäin, niin se raha on suuntautunut suoraan - mihinkäs muuhunkaan - kuin uusien kirjojen ostamiseen! Toisaalta on myös ihanaa, että kirjan suurin arvo on se tärkein, eli lukemisen tuottama ilo!
Herättääkö tämä sinussa ajatuksia? Olisi kiinnostavaa kuulla. #kirjagram #kirjamastodon
(Kuva HKI kirjamessuilta Akateemisen kirjakaupan pisteen lukijatestistä saatu.)
=> More informations about this toot | More toots from Lempilukemisto@mementomori.social
@Lempilukemisto @gabrielkorpi Saat ne kirjat, koska kustantaja haluaa näkyvyyttä. Sille, että et tee tilaustyönä tekstimainontaa, on takeena vain oma sanomisesi. Joten näkyvyys sille, että kyseessä on mikä tahansa kaupallinen perusta, on vain suositeltavaa.
Koska sinähän teet valinnan. Otat vastaan, tai et ota, ja ostat omilla rahoillasi tai haet kirjastosta.
Ei tämä asia muuksi muutu onko kyseessä meikit, vaatteet, lomakohde tai kirja.
Minulle herää koko ajan yksi ja vain yksi kysymys: miksi tämä on edes ongelma?
=> More informations about this toot | More toots from jagster@kvarkki.nexus
text/geminiThis content has been proxied by September (3851b).